Varsat > Tristan frá Sommarbo

Tristan frá Sommarbo

e. Ásdís frá Þjóðólfshaga 1
i. Álfur frá Selfossi (8,46)
ei. Kjarni frá Þjóðólfshaga 1 (8,3)

Tristan syntyi kauniina ja aurinkoisena kevätpäivänä 26.5. Sen tarina alkoi kuitenkin jo Landsmót-matkalla 2008.

Sommarbon väki ihastui Islannissa käydessään näyttävään Álfur frá Selfossiin. Sen ratsastuspisteiksi kirjattiin Landsmótissa 2008 peräti 8,68 - melkoinen saavutus nelikäyntiselle, silloin vasta 6-vuotiaalle orille. Kun Álfurista keskusteltiin isommassa porukassa, sekä Siggi Sig että Sirpa Brumpton totesivat tuntevansa orin omistajan Christina Lundin. Oriasia jäi hautumaan ja kasvatti sommarbolaisten ajatuksissa álfurmaisia varsahaaveita. Mutta sillä kyseisellä matkalla vasta ostettiin 3-vuotias Ásdís, joka jäi satujen saarelle kasvamaan.

Ásdiksen näyttelytreeni katkesi Islnnissa riehuneeseen pahaan hevosflunssaan keväällä 2010. Hankalassa tilanteessa päätettiin näyttää ainoastaan 5-vuotiaan tamman rakenne. Ikävä kyllä sairastelu näkyi myös ulkomuodossa, esimerkiksi tukkaa oli puolet vähemmän kuin nykyään.
Kun Ásdís lopulta toipui flunssasta, mietittiin sen tulevaisuutta. Vaihtoehtoina oli jatkaa koulutusta ja tähdätä 6-vuotiaana näyttelyyn tai tehdä varsa. Perusteellisen pohdinnan jälkeen Ásdís matkusti tapaamaan Álfur frá Selfossia. Myös Ásdiksen kasvattaja Siggi Sig tuki orivalintaa. Kokonaispisteet 8,46 saavuttanut rautiaankirjava ori oli jo jättänyt koko joukon hienoja jälkeläisiä ja oli sukunsa ja ratsastusominaisuuksiensakin puolesta sopiva vaihtoehto. Ja bonuksena taas yksi unelma täyttyi!

Sommarbon väki saikin sitten muhkeanpullean joululahjan, kun Ásdís ja vatsan asukki saapuivat Suomen paukkupakkasiin joulukuussa 2010.

Ensimmäinen Álfur frá Selfossin jälkeläinen Suomessa

Varsa tuli maailmaan hiukan yllättäen. Tamma ei näyttänyt varsomisen merkkejä eikä hakeutunut suojaan tai piiloon. Tarhaan putkahti komea poika ehkä myös äitinsä hämmästykseksi. Ensimmäiset tunnit uusi äiti vaikutti hieman hämmentyneeltä, mutta pian vaistot heräsivät ja maitokin alkoi virrata. Seuraavina päivinä varsakavereiden oli aivan turha tehdä tuttavuutta tulokkaan kanssa - Ásdís varjeli poikaansa lähestymisyrityksiltä.

Orivarsa oli komea! Pitkät jalat, näyttävä etuosa ja pitkä kaula kiinnittivät katsojan huomion. Liikkeitä kehuttiin ilmaviksi ja lateraalisuutta löytyi! Väri sen sijaan oli vähän erikoinen. Rautias, mutta valkoisia tupsuja ympäri kehon. Oli kovin vaikea päättää, muistuttiko väri enemmän rautiasta vai kimoa, joten sävy nimettiin leikkisästi harvinaiseksi islantilaiseksi valkotupsurautiaaksi. Tunnistajan värikartassa tuskin löytyy juuri tätä sävyä, joten hän sitten päättäköön virallisen luokituksen syksyn tullen.

Pikkuori sai nimekseen Tristan frá Sommarbo, koska samalla laitumella kirmaili jo sommarbolainen Wagnerin oopperassakin seikkaileva Ísold. Yhtä draamaa ja oopperaahan tämä elämä issikkalauman kanssa tahtoo olla. Toisinaan mausteena käytetään myös komedian aineksia. Oopperan Tristan on siis ihan kelpo nimi hartaasti odotetulle pojalle.